Itse olen jo pidempään ollut sitä mieltä, että EU-tasolta pitäisi vain suoraan kieltää yksinoikeudet viihdealan sopimuksissa. Mikäli firma liisaa sarjan muille, sopimuksen ehdot tulee julkaista, ja samoilla ehdoilla tarjota sopimus kenelle tahansa. Omasta mielestä sama saisi päteä kaikkeen muuhunkin kaupankäyntiin, jos firma x saa tilattua palvelun hintaan y, firmalla z tulee olla oikeus samoihin sopimusehtoihin tai perusteluun siitä, miksi samat sopimusehdot eivät ole päteviä (pidempi asiakaskontakti, asiakas saa määräalennusta muista aiemmista kaupoista, tuotetta tai tuotantokapasiteettia on rajallisesti, tuote on asiakkaalle räätälöity). Tuo vähentäisi suurempien firmojen kykyä kilpailla uusia tulokkaita markkinoilta perusteettomilla alennuksilla, laillisillakaan sellaisilla, kun sopimusehdot tulisi julkaista.

Käytännössä tuo ei täysin ehkäisisi sisältöä yksinoikeudella, mutta tekisi sen niin kalliiksi, että sen harjoittaminen vastaavassa mittakaavassa olisi käytännössä mahdotonta (pitäisi maksaa niin suuri hinta, ettei kukaan muu voi tulla samalle apajalle enää)

Jos oikein pitkälle mennään, laittaisin huolella muitakin teesejä tekijänoikeuksiin, kuten

• huomattavasti lyhyempi tekijänoikeuden voimassaolo (oletus 10-20 vuotta, pidennettävissä 50 vuoteen aktiivisella hyödyntämisellä)
• velvollisuus luopua tekijänoikeudesta, mikäli ei halua käyttää resursseja ylläpitoon (esim. ohjelmistotalot pakotettaisiin vapauttamaan lähdekoodi julkiseen käyttöön, jos palvelu on ollut x-aikaa hylättynä tai firma nurin ilman jatkajaa)
• Yritysten tekijänoikeuden tasaaminen patenttien kanssa, eli voimassaoloaika vastaamaan patentteja ja yrityksen tekijänoikeuksien rekisteröinti viranomaiselle suojan saamiseksi

Poliittisesti mahdotonta, mutta aina voi haaveilla…